Ilkka Järvinen:
Elokuussa järjestettiin Tukholmassa 13. Nordic Meeting in Neuropsychology teemalla The Plastic Brain. Ruotsin neuropsykologien yhdistyksen järjestämä tapaaminen oli ensimmäinen erillisenä järjestetty Pohjoismaiden neuropsykologikongressi kahdeksaan vuoteen. Edelliset tapaamiset ovat olleet muiden kongressien yhteydessä, viimeksi Tampereella 2015 Euroopan neuropsykologiyhdistysten liiton kongressin yhteydessä. Tukholman järjestelyistä etenkin ruoka keräsi kiitosta: se oli hyvää ja sitä oli tarjolla runsaasti. Myös loppukesän aurinkoinen sää suosi vieraita.
Tieteellinen ohjelma oli monipuolinen, suullisten esitysten ja posterien aiheet vaihtelivat lapsista vanhuksiin ja sosiaalisten tilanteiden pelosta synnynnäiseen hyperinsulinismiin. Eräs kiinnostava keynote-esitys oli emeritusprofessori Erin Biglerin luento aivokuvantamisen uusista mahdollisuuksista neuropsykologian alalla. Bigler korosti esityksessään muun muassa kvantitatiivisen kuva-analyysin tulevia mahdollisuuksia sekä kliinisessä työssä että tieteellisessä tutkimuksessa. Erityistä mielenkiintoa herättivät Biglerin mukanaan tuomat kolmiulotteiset tulosteet omista ja tutkimusten osallistujien aivoista. Ohjelmaan sisältyi myös Pohjoismaiden järjestämiä kansallisia symposiumeja. Suomen prospektiivista muistia käsittelevän symposiumin oli kutsunut koolle professori Laura Hokkanen.
Norjan symposiumin aiheena oli liikunnan ja fyysisen kunnon vaikutus kognitioon. Aiheella on suuri kansanterveydellinen merkitys ja sillä saattaa olla myös merkitystä neuropsykologisen kuntoutuksen kannalta. Symposiumin puheenjohtaja, professori Jens Egeland johdatteli aiheeseen kartoittamalla varsin laajaa mutta tuloksiltaan sekalaista tutkimuskenttää. Eri tutkimuksissa on saatu keskenään ristiriitaisia vastauksia esimerkiksi kysymykseen siitä, voiko ikääntymiseen liittyvää kognitiivista heikentymistä torjua liikunnan avulla.
Symposiumin muut esitykset käsittelivät teemaa useista näkökulmista. Epidemiologista tutkimusta edusti Pohjois-Trøndelagin terveystutkimus HUNT, jossa on kerätty terveystietoja 1980-luvulta alkaen noin 126 000 osallistujasta. Tulokset ovat liikunnan ja kognition yhteyksien osalta alustavia, mutta aiemmin HUNT-tutkimuksessa on havaittu liikunnan intensiteetin olevan yhteydessä vähäisempiin subjektiivisiin muistivaikeuksiin(1). Kokeellisella tutkimuksella puolestaan oli selvitetty liikunnan välittömiä vaikutuksia kognitioon: Norjan tiede- ja teknologiayliopistossa tehdyssä tutkimuksessa mitattiin vaihtelevalla intensiteetillä suoritetun juoksumattoharjoittelun vaikutusta suoriutumiseen kognitiivisen kontrollin tehtävässä. Harjoitusintensiteetin kasvattaminen heikensi suoriutumista tehtävässä, kun sitä tehtiin yhtäaikaisesti juoksuharjoittelun kanssa. Sen sijaan intensiivinen juoksuharjoittelu ennen tehtävän tekemistä paransi kognitiivista kontrollia lyhytkestoisesti. Symposiumissa kuultiin myös kognition ja fyysisen kunnon yhteyksistä skitsofreniassa.
Kaikkiaan konferenssi tarjosi laajan katsauksen Suomen, naapuriemme ja kaukaisempienkin maiden neuropsykologian alan tutkimukseen. Ohjelmakirja abstrakteineen on ladattavissa täältä.
Lämpimät kiitokset Suomen neuropsykologiselle yhdistykselle matka-apurahasta!
Ilkka Järvinen, psykologi, tohtorikoulutettava
(1) Langballe, E. M., Tambs, K., Saltvedt, I., Midthjell, K., & Holmen, J. (2012). The association between vascular factors and subjective memory impairment in older people: The HUNT Study, Norway. Norsk Epidemiologi, 22(2). https://doi.org/10.5324/nje.v22i2.1568