Hanna Jokinen-Salmela:
Osallistuin lokakuussa International Society of Vascular Behavioural and Cognitive Disorders (VAS-COG, http://vas-cog.org/) –järjestön kongressiin http://vascog2016.nl/, joka tällä kertaa pidettiin Amsterdamissa, Vrije University Medical Centerissä, eräässä alan merkittävimmistä tutkimuskeskuksista. VAS-COG poikkeaa muista kongresseista siinä, että se on aiheeltaan fokusoitu, kooltaan suhteellisen pieni (tällä kertaa 325 osallistujaa, 260 abstraktia) ja rakenteeltaankin hieman erilainen tyypilliseen tieteelliseen kokoukseen verrattuna. Kongressi keskittyy aivoverenkiertosairauksiin ja ikääntymiseen liittyviin kognitiivisen toimintakyvyn muutoksiin, niiden syntymekanismeihin, riskitekijöihin ja kliinisiin piirteisiin sekä arviointi- ja hoitomenetelmiin poikkitieteellisessä viitekehyksessä. Teemana tällä kertaa oli ’Host to translation’ ja tavoitteena luoda siltoja eri tutkimusnäkökulmien, esim. perustutkimuksen ja kliinisten käytäntöjen välille. VAS-COG-kongresseissa on perinteisesti mahdollisimman vähän rinnakkaisia esityksiä ja puheet ovat pääsääntöisesti lyhyitä, mikä mahdollistaa perehtymisen uusimpiin tutkimustuloksiin kattavasti. Toinen mielestäni erittäin hyödyllinen käytäntö on se, että posterit esitellään suullisesti puheenjohtajien vetämillä posterikierroksilla, mikä tuntuu edistävän kiitettävästi keskustelua ja ajatusten vaihtoa saman alueen tutkijoiden kesken. Osa postereista on tavanomaisia paperiversioita ja osa e-postereita taulunäytöillä. Posterinäyttelyn kiinnostavimmat kohokohdat nostetaan esille isossa salissa. Näin posterista saadaan enemmän irti, eivätkä ne eivät jää pelkästään seinätapetin asemaan.
Kongressin osallistujat tulevat ympäri maailmaa etenkin Yhdysvalloista, Aasiasta ja Euroopasta sekä edustavat monia eri lääketieteen, biologian, tekniikan ja psykologian aloja. Neuropsykologia on kohtalaisesti edustettuna (jo kongressin otsikko korostaa kognitiivista näkökulmaa aivoverenkiertosairauksissa), mutta tällä alueella huomaa kyllä hyvin erilaisia perinteitä ja myös vaihtelevaa osaamisen tasoa. Kognitiivinen heikentymä määritellään usein edelleen dementia-asteisena toimintakyvyn laskuna. Erityisesti epidemiologisessa tutkimuksessa tyydytään jo käytännön syistä suppeisiin kognitiivisiin menetelmäpattereihin tai pikaseulontaan (MMSE, MoCa). Aivokuvantamiseen ja kuva-analyysiin käytetään runsaasti resursseja, menetelmät ovat erittäin kehittyneitä ja monimutkaisia, mutta silti kognitiivisten toimintojen arvioinnissa saatetaan tyytyä köykäisimpään ratkaisuun. Toki vaskulaarista kognitiivista heikentymää käsiteltiin myös syvemmin neuropsykologiselta ja neuropsykiatriselta kannalta. Erityisesti kiinnostavia olivat mm. Andrew Lawrencen ja Edo Richardin esitykset pienten suonten taudin neuropsykologiasta ja käytösoireista. Oman tutkimustyön kannalta mielenkiintoisia olivat myös Philip Scheltensin metodologiset pohdinnat interventiotutkimuksista sekä eri ryhmien esittelemät tulokset kognitiivisesta heikentymästä pitkän ajan seurantatutkimuksissa.
VAS-COG on kompakti kongressi, jossa on erinomaiset mahdollisuudet tutkijatapaamisiin ja uusien yhteistyösuhteiden luomiseen. Mielenkiintoista oli myös päästä tutustumaan paikan päälle VU Medical Centerin kuuluisaan Alzheimer-tutkimuskeskukseen. Sikäläisistä käytännöistä olisi meilläkin paljon opittavaa sekä potilastyön että tieteellisen tutkimuksen osalta.
Hanna Jokinen-Salmela
Neuropsykologi, dosentti
Hyks, Pää- ja kaulakeskus, Neuropsykologian yksikkö, Helsinki