Matkapäiväkirja, Riikka Lindström
15–17.11 2022 Kööpenhamina
Tactile Working Memory Scale (TWMS) on syntymästään kuurosokeiden tai aistimonivammaisten henkilöiden arviointiin ja kuntoutuksen suunnitteluun tarkoitettu työkalu. Synnynnäisellä kuurosokeudella tarkoitetaan toiminnanvajausta, joka syntyy vaikea-asteisten kuulon ja näön toimintarajoitteiden seurauksena ja joka ilmenee varhaisessa kehitysvaiheessa, ennen kielellisen kommunikoinnin kehittymistä. Pohjoismainen kuurosokeuden määritelmä (2011) kuvaa kuurosokeuden toiminnanvajauksena, jossa näkö- ja kuulovamman yhdistelmän johtaa erilaiseen ja moninaisempaan toiminnanrajoitteeseen, kuin kuulo- ja näkövammat erikseen. Aistimonivammaisella henkilöllä tarkoitetaan puolestaan henkilöä, jolla on toimintakykyä rajoittava kuulo- ja/tai näkövamma ja tämän lisäksi keskivaikea / tätä vaikea-asteisempi kehitysvamma ja tyypillisesti myös muita toimintakyvyn rajoitteista, kuten esimerkiksi liikuntavamma. Sekä synnynnäisessä kuurosokeudessa että aistimonivammaisuudessa keskeistä on kosketus- eli taktiiliaistin kautta tulevan tiedon hyödyntäminen niin ympäristön havainnoinnissa ja tiedonsaannissa, vuorovaikutuksessa kuin kommunikaatiossa. Myös käsitettä kehollis-taktiilinen (bodily-tactile) käytetään viittaamaan laajemmin koko kehon käyttöön ympäristön havainnoinnissa ja tutkimisessa sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Henkilöiden tuen tarve on arjessa suurta ja ympäristön mukauttaminen erityisesti kosketusaistin kautta tulevan tiedon ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi on ensiarvoisen tärkeää.
Osallistuin kollegani, aistimonivammaisuus-ekspertin, erikoispsykologi Emmi Tuomen kanssa Nordic Welfare Centerin TWMS ohjaajakoulutukseen, joka huipentui etänä tapahtuneiden koulutusten ja käytännön harjoittelun jälkeen seminaariin 15–17.11 2022 Kööpenhaminassa. Seminaariohjelma piti sisällään mm. menetelmän teoreettiseen viitekehykseen syventymistä, arviointimenetelmän käyttöä (esim. henkilön kognitiivisen potentiaalin ja oppimisstrategioiden tunnistaminen), ja raportin kirjoittamisen periaatteita. Seminaariin osallistui kurssilaisia ympäri Eurooppaa sekä USA:sta ja Kanadasta asti. Tiedollisen sisällön ohella seminaari tarjosi loistavan mahdollisuuden verkostoitumiseen ja kokemusten vaihtamiseen aistimonivammaisten henkilöiden kanssa työskentelevien eri alojen ammattilaisten kesken. Yhteistyö jatkuu kurssin jälkeen ”supervisor-verkostona”.
TWMS-arvioinnin tavoitteena on kerätä tietoa aistimonivammaisen henkilön kehollis-taktiileista työmuistitoiminnoista, tiedonkäsittelyn valmiuksista sekä taidoista, jotka usein saattavat jäädä huomaamatta. TWMS pohjautuu muistitoimintojen osalta informaatioprosessoinnin teoriaan, ja muuten arviointimallina dynaamiseen arviointiin, transaktiomalleihin ja ekologisen arvioinnin malliin. Menetelmän taustalla oleviin taktiilin työmuistin malleihin voi tutusta esim. Bliss & Hämäläinen (2005) ja Savini, ym. (2012) artikkeleista, taktiiliin spatiaaliseen työmuistiin Cohen, ym. (2011) artikkelista ja sosiaalisen työmuistin malliin Meyer & Lieberman (2012) artikkelista. TWMS-arviointia tehdään erilaisia arjen tilanteita havainnoiden (mielellään videointia hyödyntäen). Tavoitteena on tuottaa tietoa henkilön arjen kuntoutuksen suunnittelun tueksi ja sen avulla voidaan seurata kuntoutuksen etenemistä. TWMS ei ole normitettu testi, eikä ole tietyn ammattiryhmän käyttöön rajattu. TWMS se on strukturoitu arviointimenetelmä, joka tuo merkittävän lisän arviointiin asiakasryhmässä, jossa perinteiset (neuro)psykologiset tutkimusmenetelmät ovat heikosti sovellettavissa. Vaikka TWMS on kehitetty syntymästään kuurosokeiden ja aistimonivammaisten arvioinnin tueksi, se on sovellettavissa myös muille asiakasryhmille, joilla on merkittäviä kehityksellisiä sekä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen haasteita.
Mitä TWMS-arviointi sitten käytännössä on? Arvioinnissa havainnoidaan, miten arvioitava henkilö 1) havaitsee ja tekee alustavaa tulkintaa (encode), 2) pitää lyhytkestoisesti mielessään (maintain) ja 3) käsittelee kosketusaistin kautta tulevaa tietoa (manipulate). Arvioinnissa kiinnitetään huomiota taktiileihin tarkkaavuus ja työmuistitoimintoihin suhteessa sekä ympäristöön/esineisiin että toisiin ihmisiin (vuorovaikutuskumppanit). Havaintoja tehdään jäsennellysti esimerkiksi siitä, miten henkilö suuntaa tarkkaavuuttaan esineisiin, tutkii niitä, havaitsee samankaltaisuuksia/eroja, tunnistaa esineitä, käyttää kosketustietoa saadakseen tietoa esineiden (ja oman kehon) välisistä spatiaalisista suhteista, liikkuu kosketusaistia hyödyntäen ympäristössä, kuinka pitkiä aikoja hän keskittyy käsittelemään esineitä, häiriöherkkyyteen, tarkkaavuuden kohteen vaihtamiseen. Vuorovaikutustilanteissa havainnoidaan esimerkiksi sitä, miten henkilö (kehollis-taktiilisti) tutkii vuorovaikutuskumppania ja tunnistaa tämän, havaitsee vuorovaikutuskumppanin tunnetiloja ja reagoi näihin, vaihtelee tarkkaavuuttaan vuorovaikutuskumppanin ja yhdessä käsiteltävän esineen välillä tai kuinka pitkiä aikoja hän keskittyy vuorovaikutukseen (häiriötekijöistä huolimatta). Itselleni menetelmään opiskelu, Kööpenhaminan seminaariin huipentuen, on tuonut välineitä kohdata aistimonivammaisia henkilöitä ja ymmärtää aistimonivammaisuuttaa ilmiönä. Lisäksi koulutuksen myötä tuli hyvää kertausta työmuistin teoreettisiin malleihin.
TWMS-menetelmään voi tutustua verkossa saatavilla olevasta käsikirjasta.
NWC-TWMS-Handbok-webb.pdf (nordicwelfare.org)
Lähteitä ja lisäluettavaa:
AiMo-käsikirja – opas aistimonivammaisuudesta (eteva.fi)
Revealing hidden potentials – Assessing cognition in individuals with congenital deafblindness | NVC (nordicwelfare.org)
Bliss, I., & Hämäläinen, H. (2005). Different working memory capacity in normal young adults for visual and tactile letter recognition task. Scandinavian Journal of Psychology, 46, 247–251.
Savini, N., Brunetti, M., Babiloni, C., & Ferretti, A. (2012). Working memory of somatosensory stimuli: An fMRI Study. International Journal of Psychophysiology, 86, 220–228.
Cohen, H., Scherzer, P., Viau, R., Voss, P., & Lepore, F. (2011). Working memory
for braille is shaped by experience. Communicative & Integrative Biology, 4, 227–229.
Meyer, M., & Lieberman, M. (2012). Social working memory: Neurocognitive networks and directions for future research. Frontiers in Psychology, 1–11.