Riikka Pihlaja:
Osallistuin heinäkuussa 2022 International Neuropsychological Societyn (INS) kongressiin Barcelonassa, Espanjassa. Korona-aika on tuonut erityispiirteensä myös kongressimatkailuun. Oli aivan mahtavaa, että kongressi järjestyi paikan päällä Barcelonassa! Joitain erityispiirteitä matkanteossa toki oli. Lennoilla Espanjaan oli ehdoton maskipakko, josta muistutettiin kuulutuksin useaan kertaan lennon aikana. Kongressissa taas oli käytössä liikennevalovärit, joilla pystyi osoittamaan haluamansa sosiaalisen etäisyyden. Nimilappuun sai kiinnittää joko punaisen, keltaisen tai vihreän tarran: punaisen tarran käyttäjä toivoi tervehtimistä kahden metrin päästä, keltaisella tarralla keskustelu ja kyynärpäätervehdykset olivat sopivia ja vihreän tarran kera myös kättely. Tosin kongressin aikana kahden metrin etäisyyden pitäminen ei ainakaan erittäin tiiviissä posterisessioissa toteutunut.
INS Barcelonan kongressissa oli yli 500 osallistujaa kaikilta mantereilta ja yli 400 submissiota. Kongressin teema oli ”Global innovations in science and practice”. Ohjelma oli kolmen päivän aikana hyvin tiivis ja sessioita pyöri päivittäin 11 tunnin ajan. Pääpaino oli paper sessioissa, joita oli peräti 26 ja niiden lisäksi 12 symposiumia ja 5 keynote-luentoa. Sessioita oli samanaikaisesti neljässä eri salissa, joten kaikkea mielenkiintoista ei millään ehtinyt kuulemaan. Posterisessiot olivat kongressissa erittäin tiiviitä. Ne olivat pituudeltaan vain 30 minuuttia ja aina kahvitauon yhteydessä. Samassa salissa oli esillä useita kymmeniä postereita ja suurimpaan osaan niistä jäi ainakin omalta osaltani harmillisesti tutustumatta jo saliin muodostuneen valtavan tungoksen takia. Posterisessioiden pilkkominen pienempiin osiin voisi edesauttaa aiheisiin perehtymistä. Muutoin Barcelonan AXA-auditorio tarjosi hyvät puitteet kongressille. Myös kongressin sijainti kaupungilla, muutaman kilometrin päässä keskustasta, oli erinomainen. Ympäristö oli viihtyisää ja lähellä lukuisia hyviä ruokapaikkoja.
Oma väitöskirjatyöni käsittelee COVID-19 -tautiin liittyvää neuropsykologista oirekuvaa ja pidin esityksen paper sessiossa ”Infectious diseases and neuropsychology: COVID and HIV”. Oli kiinnostavaa kuulla muiden osallistujen esityksiä mm. neurokognitiosta HIV:in hoidossa ja väsyvyydestä koronan sairastamisen jälkeen. Myös INS NeuroCOVID SIG (Special Interest Group) kokoontui kongressin aikana. Kokouksessa oli mielenkiintoista kuulla aktiivisen NeuroCOVID SIG:in työryhmien aikaansaannoksia ja suunnitelmia.
FESN:n puheenjohtaja Hans-Otto Karnath piti erittäin kiinnostavan keynote-luennon otsikolla ”Spatial neglect and the vestibular system”. Tasapainojärjestelmää manipuloidessa terveillä koehenkilöillä on mahdollista aikaansaada neglect-oireistoon liittyviä ilmiöitä kuten orientaation siirtymistä ja muutoksia egosentrisissä koordinaateissa. Tämä ilmiö on alun perin aikaansaatu kalorisella stimulaatiolla, jossa sisäkorvaan ruiskutetaan kylmää vettä pään ollessa tietyllä tavalla kallistetussa asennossa. Sama ilmiö vaikuttaa neglect-potilaisiin käänteisesti ja Karnath esitteli kuvasarjaa, jossa neglect-potilas ennen stimulaatiota on löytänyt ärsykkeitä vain paperin oikealta puolelta, mutta stimulaation jälkeen koko paperin alueelta. Vaikutus kestää kuitenkin vain viiden minuutin ajan. Lisäksi korvaan ruiskutettu vesi on erittäin kylmää, joten koe on koehenkilölle varsin epämiellyttävä. Karnathin tutkimusryhmä on tutkinut magneettista vestibulaarista stimulaatiota, jossa sama vaikutus saadaan aikaan MRI-laitteella, johon koehenkilön pää sijoitetaan tietyssä kallistuskulmassa. Tämä myös saa aikaan neglectin kaltaisen tilan terveillä koehenkilöillä (Lindner ym. 2021, eLife). Vaikutus kestää sen aikaa, kuin henkilö on skannerissa, ja myös jonkin aikaa tämän jälkeen. Karnath pohti luennossaan magneettisen vestibulaarisen stimulaation mahdollisia hyötyjä neglect-potilailla. Tutkimusryhmällä on valmistelussa käsikirjoitus, jossa tätä kuvataan neglect-potilaalla. Karnath pohti, voisiko aivojen muotoutuvuutta hyödyntäen aikaansaada pysyviä vaikutuksia, mikäli stimulaatiota toistetaan useasti. Magneettisesta vestibulaarisesta stimulaatiosta saattaa tulla mielenkiintoinen uusi kuntoutusmenetelmä spatiaalisen neglectin kuntoutuksessa. MRI-laitteiden saatavuus tosin herätti yleisössä pohdintaa.
Barcelonan suomalaisedustuksen kera ehdimme kongressin jälkeen tutustua myös Sagrada Familiaan, joka on vihdoin päässyt eroon sisätilojen rakennustelineistä ja oli erittäin vaikuttava kokemus. Viikonlopun aikana pienemmällä porukalla tutustuimme myös Gaudin ensimmäiseksi suunnittelemaan taloon Casa Vicensiin, Parc Güelliin, Miro-museoon ja Montjuicin alueeseen. Heinäkuinen Barcelona helli auringonpaisteella ja lämmöllä.
Seuraava INS Mid-year meeting heinäkuussa 2023 järjestetään Taiwanissa ja paikalliset järjestäjät olivat hyvin aktiivisesti esittelemässä tapahtumaa Barcelonassa. Tämä olisi varmasti kiinnostava tilaisuus tutustua Aasian maiden neuropsykologiseen toimintaan ja toivottavasti Suomestakin innostutaan matkaamaan Taiwaniin.
Kiitokset Suomen neuropsykologiselle yhdistykselle matka-apurahasta! Kongressiohjelma on nähtävissä täältä.
Riikka Pihlaja
Neuropsykologian erikoispsykologi
Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto