Petriina Munck:
Osallistuin, osittain SNPY:n tuella, kasvatustieteen alan Euroopan päätapahtumaan EARLI-kongressiin elokuussa 2013. EARLI tulee sanoista European Association for Research in Learning and Instruction. Mukaan minut houkutteli KT Minna Hannula-Sormunen, jonka kanssa olemme tutkineet keskosten numeerisen tiedon käsittelyn valmiuksia sekä matematiikan oppimisvaikeuksia. Vaikka kasvatustiede ja neuropsykologia eroavat monissa kohdin, on ollut jännittävä seurata myös yhteisten tarttumapintojen määrän kasvamista. Ohjelma vaikutti kiinnostavalta ja saimme vielä hyvän symposiumin kasaan. Ei siis auttanut kuin lähteä vauva-masunsa kanssa kohti Etelä-Saksaa.
Ohjelma oli todella tiivis ja monipuolinen, joten valinnanvaraa ja –vaikeutta riitti. Tosin mukana oli koko koulutuskaari esiopetuksesta aikuiskasvatukseen, joten keskityin kouluikäisiä koskeviin tutkimuksiin. Lisää filttereitä löytyi aivokuvantamisesta ja tietotekniikan sovelluksista opetuksessa. Yhtenä kongressin yllättävänä antina oli tosiaan iso annos uutta, funktionaalisen aivokuvantamisen tarjoamaa tietoa oppimisvaikeuksien taustalla vaikuttavista mekanismeista. Oppimisvaikeuksien kuntouttamisesta kiinnostuneelle neuropsykologille puolestaan löytyi paljon hyödyllistä tietoa mm. appsien ja tietokonepelien soveltamisesta.
Yksittäisistä keynote-luennoista mielenkiintoisin oli Charles Hulmen luento lukivaikeuksista. Hän summasi usean vuosikymmenen aikana tehtyjä tutkimuksia ja valaisi hyvin tutkimusparadigman edistymistä uusien löydösten myötä. Hänen käyttämänsä terminologia ja osittain myös lukivaikeustyyppien määrittely ja erittely poikkeavat siitä, mitä meillä monesti käytetään. Toisenlaisen tutkimustradition reflektoiminen tuo kuitenkin paljon ajateltavaa oman tutkimuksen tekemiseen.
Oma symposiumimme osui viimeisen päivän viimeiseen sessioon, mikä on aina hieman epäkiitollinen aika. Kiinnostuneita oli kuitenkin vielä paikalla ja he olivat sitäkin innostuneempia. Minnan ja minun lisäksi mukana olivat Victoria Simms ja Camilla Gilmore Englannista ja symposiumin aiheena olivat keskosten oppimisvaikeudet. Minä ja Minna esitimme pitkittäistä dataa Pienipainoisten riskilasten (PIPARI) projektista sekä lukemisen että matematiikan taitojen kehittymisen osalta. Keskosilla on selkeästi kohonnut lukivaikeusriski ja niin myös meidän populaation lapsilla. Keskosten matikka-vaikeuksista raportoidaan tällä hetkellä laajasti ja niitä pidetään keskosille tyypillisenä oppimisvaikeuden muotona. Yllättävää kyllä, meidän pienet PIPARI-keskoset näyttävät pärjäävän varsin hyvin myös matikassa. Victoria piti mielenkiintoisen esityksen keskosten akateemisten haasteiden luonteesta ja Camilla esitteli menetelmällisesti todella mielenkiintoista dataa keskosten matikkavaikeuksista. Iloista on, että saamme jatkossa englantilaista osaamista myös meillä tehtäviin jatko-tutkimuksiin matemaattisten taitojen mittaamisen osalta.
Jatkossa olisi todella mielekästä nähdä lisää kehitysneuropsykologiasta ja erityisesti oppimisvaikeuksista kiinnostuneita tutkijoita sekä psykologian että kasvatustieteen puolelta saman symposiumin tai kongressin ääressä! Annettavaa ja otettavaa olisi varmasti molemmin puolin.
Kongressin ohjelma löytyy osoitteesta
http://www.earli2013.org/media/documents/EARLI2013_programme_25.8.2013.pdf
ja lisää tietoa EARLI:n seuraavista kokouksista osoitteesta
Kongressiterveisin, Petriina Munck