Suomen Neuropsykologinen yhdistys r.y:n kannanotto 23.1.2023
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiapalvelujen hankintapäätökset: Neuropsykologinen kuntoutus
Suomen Psykologiliitto teki kannanotton Kelan kuntoutuksen avoterapiapalveluihin liittyen 29.11.2022. Allekirjoitamme siinä esiin nostetut epäkohdat. Lisäksi haluamme tuoda Kelan tietoon kilpailutuksen seurauksena syntyneitä epäkohtia, jotka vaikuttavat suoraan neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevien lasten ja nuorten mahdollisuuteen valita palveluntuottajansa, ja näiden kuntoutujien riskiin jäädä kokonaan ilman palveluntuottajaa.
Neuropsykologisen kuntoutuksen riittävästä saatavuudesta on merkittävää huolta. Tilanne koskee koko Suomea ja on erityisen hankala lasten ja nuorten kohdalla. Tästä syystä kuntoutujat joutuvat usein jonottamaan kuntoutukseen pääsyä. Jonot ovat yritys/palveluntuottajakohtaisia ja jonotusaika on ajankohtaisesti hankalimmillaan 1,5 vuotta. Kuntouttajan sopivuus kuntoutujalle mietitään tarkoin jo ennen jonoon asettamista yhteistyössä kuntoutujan, palveluntuottajan sekä kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaavan tahon yhteistyönä.
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiapalvelujen hankintapäätöksissä useat neuropsykologian alan kuntouttajat, jotka aiemmin ovat voineet tarjota palvelujaan laajasti saman vakuutuspiirin sisällä kuntaryhmittäin, ovat nyt saaneet sopimukset vain niille kunnille, joissa heillä on toimitilat. Kilpailutuksessa uutta vaatimusta toimitilojen sijainnista on lisäksi tulkittu vaihtelevasti ja osa palveluntuottajista on saanut sopimuksen myös kuntiin, joissa heillä ei ole toimitilaa. Tämä aiheuttaa huomattavia haasteita potilaiden kuntoutukseen pääsyssä sekä eriarvoisuutta eri vakuutuspiirien sisällä ja välillä. Lisäksi jonotusjärjestelmän vuoksi on syntynyt tilanteita, joissa palveluntuottaja ei enää voi tuottaa palvelua kuntoutujalle, joka on pahimmassa tapauksessa jonottanut tarvitsemaansa kuntoutusta jo vuodenkin. Jonotus on aloitettava alusta toiselle palveluntuottajalle. Joustamaton jako kuntoutuksen toteutuksen alueisiin vähentää myös oleellisesti kuntoutujan oikeutta valita hänelle parhaiten sopiva kuntouttaja.
Monissa kunnissa ja kuntaryhmissä ei ole lainkaan tarjolla neuropsykologista kuntoutusta tai sitä on tarjolla hyvin vähän. Osa kuntoutettavista on jo saattanut myös aloittaa kuntoutuksen sellaisen palveluntuottajan kanssa, jolla ei enää ole sopimusta kuntoutettavan asuinkunnan kanssa. Kuntouttajan vaihtuminen kesken kuntoutuksen ei ole toivottavaa ja johtaa joillakin alueilla siihen, että uutta kuntouttajaa ei löydy riittävän nopeasti tai pahimmassa tapauksessa ei lainkaan.
Palveluntuottajien kannalta töiden jatkumisen arvaamattomuus on kestämätöntä tilanteessa, jossa kuntouttajista on jatkuvaa pulaa ja kuntarajan toisella puolella olisi ammattitaitoinen tekijä, jolle asiakas mahtuisi. Tämä tilanne on absurdi sekä kuntoutusta tarjoavien ammattilaisten että kuntoutusta kipeästi tarvitsevien asiakkaiden näkökulmasta.
Suomen Neuropsykologinen yhdistys toivoo, että lasten ja nuorten neuropsykologista kuntoutusta koskevien kuntoutushakemusten arvioinnnissa kuntoutuspäätös voidaan tehdä myös sellaisille palveluntuottajalle, jolla ei ole toimitilaa kuntoutujan asuinalueella. Suomen Neuropsykologinen yhdistys toivoo lisäksi, että tulevissa Kelan kuntoutuksen avoterapiapalveluiden kilpailutuksissa nämä epäkohdat otetaan paremmin huomioon ja kilpailutusta suunniteltaessa myös konsultoidaan alan asiantuntijoita.
Kannanoton laatijat:
Sari Levänen, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen puheenjohtaja
Petriina Munck, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen johtokunnan jäsen
Sira Määttä, neuropsykologian erikoispsykologi, PsT, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen johtokunnan jäsen